Monipuolinen kupari ympäristössämme

Luonnon alkuaineena kuparia on kaikkialla erilaisina muotoina ja yhdisteinä – maassa, merissä, järvissä ja joissa, hivenaineena ja rikkaina esiintyminä maaperässä. Ihmiset, kasvit ja eläimet ovat kehittyneet sen luonnollisessa läsnäolossa, ja siitä syystä useimmilla eliöillä on sisäsyntyinen mekanismi käyttää sitä.

Kupari vesiympäristössä
Kuparia on luonnostaan kaikissa vesiympäristöissä ja sedimentissä. Vesieliöt tarvitsevat kuparia elääkseen hyvin. Koska kupari on luonnon alkuaine sen vaikutuksia eliöihin ei voida mitata samalla tavalla laboratoriossa kuin ihmisten valmistamien kemikaalien. Kuparin mahdollinen vaikutus vesieliöihin perustuu moniin tekijöihin, joista tärkeimpiä ovat luonnolliset taustapitoisuudet ja eliöiden sopeutuminen niihin sekä biosaatavuus. Biosaatavuus tarkoittaa eliöiden kykyä käyttää ympäristössä olevaa kuparia hyödykseen.
Kuparin biosaatavuus riippuu monista tekijöistä:
- esiintyykö kupari hiukkasina vai liuenneessa muodossa
- veden happamuudesta ja kovuudesta
– sen eliön aineenvaihduntaominaisuuksista, joka on tekemisissä kuparin kanssa.
Monet vesiympäristön aineet kuten sedimentti ja muut metallit reagoivat kuparin kanssa ja sitoutuvat kupariin, siten vähentäen sen biosaatavuutta.

Kupari maaperässä
Kuparia esiintyy maaperässä kaikkialla maapallolla. Monissa maaperissä sitä ei ole kuitenkaan riittävästi, jotta tehokasta maanviljelyä voitaisi harjoitaa. Kuparin puute maaperässä on iso asia maapallon elintarviketuotannossa, minkä johdosta heikot sadot ja huonolaatuiset tuotteet aiheuttava suuria tappioita. Maailman kaksi tärkeintä elintarviketta - riisi ja vehnä – reagoivat herkästi kuparin riittämättömälle määrälle maaperässä. Euroopassa arvioidaan biosaatavan kuparin puutoksesta kärsiviä peltoja olevan 18 miljoonaa hehtaaria (noin 19 % viljelykelpoisesta maasta). Vähentyneitä sadon määriä kompensoidaan yleisesti Länsi-Euroopassa ja muuallakin lisäämällä maahan kuparipitoisia lannoitteita ja kuparisulfaattia. Karjatiloilla lypsykarjassa ja lampaissa näkyy usein merkkejä kuparin puutteesta. Sioille kuparin on osoitettu olevan tärkeä kasvuun vaikuttava tekijä.

Kupari on kestävää ja kierrätettävää
Lähes yhtä kauan kuin ihmiset ovat käyttäneet kuparia – noin 10 000 vuotta – he ovat osanneet myös käyttää hyväkseen sen 100 %:sta kierrätettävyyttä; aiheuttamatta ominaisuuksille mitään haittaa.  Viimeisimpien tilastojen mukaan maailmassa vuosittain käytettävästä 22 miljoonasta tonnista kuparia saadaan 34 % kierrätyksen kautta. Kuparia sisältävien tuotteiden elinkaari vaihtelee suuresti – rakennuksien 100 vuodesta elektronisten laitteiden muutamaan vuoteen. Kierrätys ja kaivostoiminta kulkevat käsi kädessä. Kuten kaikki maapallon luonnonvarat, kuparikaivoksetkin ovat primääristen luonnonvarojen ehtyviä lähteitä. Kierrätyksen kautta voimme säästää luonnonvaroja ja siirtää maailman luonnonvarojen käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on avainasia Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteessa. Kierrätettäessä säästämme myös valtavasti energiaa, sillä energiaa kuluttavat tuotantovaiheet malmin käsittelystä metalliksi voidaan ohittaa.

Lue lisää metalleista yhteiskunnassa ja ympäristössä